Ajatuksia ajan virrassa



Tänä aamuna Herra nosti mieleeni erään tapahtuman pyhän Raamatun sivuilta. Jeesus oli vaeltamassa opetuslapsineen halki kylien opettaen ja parantaen ihmisiä. Erääseen kylään heitä ei kuitenkaan toivottu ja tämä suututti opetuslapset. He sanoivat: "Herra, tahdotko, niin rukoilemme, että tuli taivaasta kuluttaa heidät?" Epäilemättä opetuslapset kokivat vilpittömästi olevansa oikealla asialla. Jeesus kuitenkin vastasi: "Te ette tiedä, minkä hengen vallassa olette."


Tämä pieni kertomus alkoi elää voimakkaasti mielessäni. Olemmehan mekin parhaillaan elämässä sellaista aikaa, jossa tapahtuu paljon yllättäviä asioita, jotka tahtovat saattaa ihmisten mielet hämmennyksiin. Olen seurannut ja kuunnellut viime päivien aikana sitä, mikä merkillinen vihan aalto on ollut havaittavissa ihmisten keskuudessa. Yhtäkkiä kaikki tuntuvat yhteisestä päätöksestä vihaavan Venäjää ja erityisesti presidentti Putinia. Luonnollisesti on kysymys Ukrainan tapahtumista. En ole mikään Venäjän puolesta puhuja (enkä minkään muunkaan tahon!), mutta haluaisin kylläkin esittää muutaman mielestäni aiheellisen kysymyksen. Kuinka moni tuntee Ukrainan historian ja sen miten se vaikuttaa nykypäivän tilanteisiin? Entä moniko tietää, minkälainen hallinto Ukrainassa on ollut sitten ulkoa masinoidun Maidanin värivallankumouksen vuonna 2014? Tai kuka tietää, ketkä oikeasti ovat vedelleet naruista harmaina eminensseinä ja mitä muuta siinä maassa on tapahtunut ja onko se ollut todellakin kansan parhaaksi? Näitä tällaisia kysymyksiä voisin jatkaa, mutta arvelen, että jo näiden kohdalla aika moni joutuisi rehellisyyden nimissä vastaamaan, ettei oikeastaan tiedä. Tai että tietää juurikin sen, mitä media näkee hyväksi kulloinkin syöttää. No juurikin niin, siinäpä se! Emmekö ole vieläkään oppineet sitä läksyä, mitä jo korona-aikana niin paljon on jouduttu kokemaan? Meidän ajatuksiamme ja mieliämme pyritään ohjaamaan ja se ohjaus ei puolin ajoinkaan perustu totuuteen.



Mutta palataan Ukrainaan. Nyt olisi varmaan parasta rauhoittaa mielet ja odottaa tovi, kunnes oikeasti saamme tietää, mistä tässä kaikessa on kysymys. Uskon, että jo muutaman viikon sisään tulemme kuulemaan totuuden tästä niin kuin monesta muustakin asiasta. Ehkä yksi suuri syy onkin se, että tässä maailmassa on tahoja, jotka pelkäävät juuri totuuden ilmi tulemista kaikista asioista ja siksi meidän mieliämme taas pyritään ohjaamaan kaikkeen muuhun, ettemme huomaisi, mitä oikeasti on tekeillä. Rauhoittukaamme siis! Ei kannata antaa median syöttää pelkopornoa aamusta iltaan. Yhden voimme tehdä. Me voimme rukoilla, rukoilla ukrainalaisten puolesta, rukoilla venäläisten puolesta, ja ennen kaikkea rukoilla totuuden puolesta. Maailman ei mielestäni kannattaisi myöskään heti rientää työntämään rahaa Ukrainaan ennen kuin saamme tietää, että järjestys todella vallitsee ja voimme myös tietää, kenen taskuun ja mihin tarkoitukseen ne varat oikeasti menevät.


Vielä yksi asia. Meillä suomalaisilla on aivan erityislaatuinen geopoliittinen asema. Siinä paikassa tarvitaan paljon viisautta ja harkintakykyä. Onko mitään mieltä ruveta uhittelemaan ja tuomitsemaan? Se ei ole meidän asiamme. Parasta olisi mielestäni edelleen pysytellä puolueettomana maana ja olla liittoutumatta kumpaankaan suuntaan. Ehkä siten voisimme ihanasti palvella kansojen välissä rauhan luojina. Muista Jeesuksen sanat opetuslapsille! Ajattelen myös, että kun olemme jo eläneet kaksi vuotta koronakurimuksessa, emmekö siis ole oppineet mitään? Eikö meillä vieläkään ole nöyryyttä, joka tällaisina vakavina aikoina saisi meidät ennen kaikkea muuta kysymään Herralta, mitä Hän mahtaisi tahtoa meille suomalaisille puhua, missä meidän kenties tulisi mennä itseemme ja nöyrästi tehdä parannusta siitä, että olemme kansana niin kauaksi etääntyneet isiemme Jumalasta? Ainakin itse koen sydämessäni, että olipa lopullinen totuus näistä nyt näkemistämme tapahtumista mikä tahansa, kun se totuus ajastaan esiin tulee, en voi Jumalan edessä rehellisesti sanoa, että jonkinlainen Venäjän kivittäminen olisi nyt se, mitä Herra tahtoo. Kyllä Hänellä tuntuisi olevan ihan muuta asiaa meille suomalaisille ja se muu meidän tulisi käsitellä Herran edessä. Hän itse kyllä hoitaa ne asiat, jotka eivät meille ensinkään kuulu.


Jumala antakoon meille viisautta ymmärtää oikein ja olla sotkeutumatta median propagandasotaan, ei puolin eikä toisin. Voimme todeta Raamatun omin sanoin: "Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat Hänen tuomionsa ja käsittämättömät Hänen tiensä!" (Room. 11:33) Siihen mekin tyytykäämme, siihen nöyrästi kiittäen turvatkaamme.